Merkillistä väkeäDraaman lait
Takaisin
Lataa koko juttu
 
EdellinenSeuraava  

Kotiliesi nro 1/2003
Kuvat: Pertti Nisonen
Käsityöyrittäjien kiihkeä kannustaja

Keski-Suomen käsiteollisuuden nousun monista menestystekijöistä yksi on Piia Kolho, joka auttaa käsityöyrittäjiä liiketoimintaosaamisessa. Kolmivuotinen hanke on tuottanut niin hyvät tulokset, että toimintaa on päätetty jatkaa.

Yksi päivä Piia Kolhon seurassa riittää paljastamaan, miksi monet keskisuomalaiset käsityöyrittäjät ovat viime vuosina onnistuneet tehostamaan toimintaansa ja parantamaan tulostaan. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa projektipäällikkönä työskentelevän Kolhon määrätietoisuus ja tarmo ilmenevät jo tavassa, jolla hän esittelee yrityspalvelutoiminnan periaatteet, tavoitteet, mukana olevat yritykset ja saavutukset. Selkokielistä selitystä säestävät hurmaava nauru ja vinhat kädet, joilla hän milloin korostaa, milloin keventää sanojaan.

Kolmen viime vuoden ajan Piia Kolho on toiminut pienten käsi- ja taideteollisuusyritysten tukena, eräänlaisena innoittavana takapiruna.

”Projektipäällikkö on tittelinä kehno, koska se ei kerro mitään työstäni. Itse käyttäisin nimitystä neuvoja. Suomeksi se tarkoittaa hyvin käytännönläheistä apua, kuten yrityksen tilan peruskartoitusta ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvää suunnittelua, kirjanpitoon ja verotukseen liittyvää neuvontaa, alihankintaverkostojen ja jakelukanavien hankkimista, esitteiden ja web-sivujen tekoa ja tuotteiden hinnoittelua”, Piia Kolho kertoo.

Kun hänet pestattiin projektipäällikön tehtävään, yhtenä perusteluna valinnalle oli se, että Piia toimii itsekin yrittäjänä. Viisi vuotta sitten perustettu kahden naisen yritys Papiina on erikoistunut huovasta tehtyihin pientuotteisiin, lahjatavaroihin ja vaatteisiin.

”Esittelen itseni asiakkaille vertaisyrittäjänä, joka on oppinut suurimman osan asioista kantapään kautta. Siksi myös näen monet asiat eri näkökulmasta kuin esimerkiksi talousalan konsultit.”

Kun antaa, niin saa
Keski-Suomen käsityöyrittäjille kohdennetun yrityspalvelun kustannukset jakaantuvat monen maksajan kesken. Varat on saatu TE-keskuksesta, EU:lta ja yrittäjiltä itseltään. Myös kunnat ovat tukeneet hanketta merkittävällä tavalla.

...